Timantit ovat ikuisia
Timantit ovat ikuisia (engl. Diamonds Are Forever) on Guy Hamiltonin ohjaama James Bond -elokuva vuodelta 1971. Elokuvassa Bondia näyttelee virallisessa Bond-elokuvassa viimeistä kertaa Sean Connery. Rooliin oli jo valittu yhdysvaltalainen näyttelijä John Gavin, kun Connery antoikin suuren palkkion houkuttelemana periksi siihen asti kieltäydyttyään[1]. Elokuva perustuu Ian Flemingin romaaniin Timantit ovat ikuisia (1956, suom. 1966).
| Timantit ovat ikuisia | |
|---|---|
| Diamonds Are Forever | |
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja | Guy Hamilton |
| Käsikirjoittaja | |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | John Barry |
| Kuvaaja | Ted Moore |
| Leikkaaja | |
| Tuotantosuunnittelija | Ken Adam |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |  Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö | Eon Productions |
| Levittäjä | United Artists |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 115 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 7 200 000 dollaria |
| Tuotto | 116 000 000 dollaria |
| Katsojat | 370 296 (Suomessa) |
| Edeltäjä | Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa |
| Seuraaja | Elä ja anna toisten kuolla |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Bond-elokuville ominainen camp-huumori sai alkunsa tästä elokuvasta, vaikka ensimmäiseksi lajin edustajaksi mainitaan usein Elä ja anna toisten kuolla.[2]
Juoni muokkaa
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
James Bond – agentti 007 – jahtaa Ernst Stavro Blofeldia ja löytää hänet lopulta laitoksesta, jossa Blofeldin kaltaisia luodaan leikkauksella. Bond tappaa koehenkilön ja myöhemmin "todellisen" Blofeldin hukuttamalla hänet tulistettuun mutaaltaaseen. Salamurhaajat Wint ja Kidd tappavat systemaattisesti useita timanttien salakuljettajia, mutta M epäilee, että eteläafrikkalaisia timantteja varastoidaan hintojen alentamiseksi polkumyynnillä, ja määrää Bondin paljastamaan salakuljetusrenkaan. Ammattimaiseksi salakuljettajaksi ja salamurhaajaksi Peter Franksiksi naamioitunut Bond matkustaa Amsterdamiin tapaamaan yhteyshenkilöä Tiffany Casea. Oikeat Frankit ilmaantuvat matkalla, mutta Bond sieppaa ja tappaa hänet ja vaihtaa sitten henkilöllisyyttä saadakseen vaikutelman, että Franks on Bond. Tiffany ja Bond menevät sitten Los Angelesiin salakuljettaen timantteja Franksin ruumiin sisällä.
Lentokentällä Bond tapaa CIA-liittolaisensa Felix Leiterin ja matkustaa sitten Las Vegasiin. Hautaustoimistossa Franksin ruumis tuhkataan ja timantit siirretään toiselle salakuljettajalle, Shady Treelle. Wint ja Kidd melkein tappavat Bondin, kun he laittavat hänet tuhkausuuniin, mutta Tree pysäyttää prosessin, kun hän saa selville, että Franksin ruumiissa olevat timantit olivat Bondin ja CIA:n istuttamia väärennöksiä. Bond käskee Leiteriä lähettämään oikeat timantit. Bond menee sitten Whyte Houseen, kasinohotelliin, jonka omistaa eristäytynyt miljardööri Willard Whyte, jossa Tree työskentelee stand-up-koomikkona. Bond huomaa siellä, että Wint ja Kidd ovat tappaneet Treen, eivätkä tienneet, että timantit olivat väärennettyjä.
Craps-pöydässä Bond tapaa opportunistisen Plenty O'Toolen ja tuo hänet huoneeseensa uhkapelien jälkeen. Jengin jäsenet väijyttävät heitä heittäen O'Toolen ulos ikkunasta uima-altaaseen. Bond viettää loppuyön Tiffanyn kanssa ja neuvoo häntä hakemaan timantit Circus Circus -kasinolta. Tiffany peruu sopimuksensa ja pakenee luovuttaen timantit seuraavalle salakuljettajalle. Tiffany kuitenkin muuttaa mielensä, kun hän näkee, että O'Toole tapettiin sen jälkeen, kun hänet oli erehtynyt. Hän ajaa Bondin lentokentälle, missä timantit luovutetaan Whyten kasinonjohtajalle Bert Saxbylle, jota seurataan etäkeskukseen. Bond saapuu timanttien näennäiseen määränpäähän – Whyten omistamaan tutkimuslaboratorioon, jossa lasertaittumisen asiantuntija professori Metz rakentaa satelliittia. Kun Bondin kansi räjähtää, hän pakenee varastamalla kuurattain ja tapaa jälleen Tiffanyn.
Bond skaalaa seinät Whyte Housen ylimpään kerrokseen kohdatakseen Whyten. Sen sijaan hänet kohtaa kaksi identtistä Blofeldia, jotka käyttävät elektronista laitetta kuulostaakseen Whytelta. Bond tappaa yhden Blofeldistä, joka osoittautuu samankaltaiseksi. Sitten hänet tyrmätään kaasulla, Wint ja Kidd nostavat hänet ja viedään Las Vegasin laaksoon, missä hänet asetetaan putkeen ja jätetään kuolemaan. Bond pakenee ja soittaa Blofeldille käyttäen samanlaista elektronista laitetta poseeratakseen Saxbynä. Hän saa selville Whyten sijainnin ja pelastaa hänet. Saxby kuolee tulitaistelussa. Sillä välin Blofeld sieppaa Casen. Whyten avulla Bond tekee ratsian laboratorioon ja paljastaa Blofeldin juonen lasersatelliitin luomiseksi timanteista, joka on jo lähetetty kiertoradalle. Satelliitilla Blofeld tuhoaa ydinaseet Kiinassa, Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa ja ehdottaa sitten kansainvälistä huutokauppaa maailmanlaajuisesta ydinvoimasta.
Whyte tunnistaa öljynporauslautan Baja Californian rannikolla Blofeldin toiminnan tukikohtaksi. Kun Bondin yritys vaihtaa satelliitin ohjauskoodit sisältävä kasetti epäonnistuu Tiffanyn virheen vuoksi, Leiter ja CIA käynnistävät helikopterihyökkäyksen öljynporauslautta vastaan. Blofeld yrittää paeta kääpiösukellusveneellä. Bond saa hallintaansa sukellusveneen laukaisunosturin ja käyttää sukellusta tuhopallona tuhoten sekä satelliitin ohjauksen että tukikohdan. Bond ja Tiffany suuntaavat sitten risteilyaluksella Isoon-Britanniaan, missä Wint ja Kidd esiintyvät huonepalvelun luotsijoina ja yrittävät tappaa heidät piilotetulla pommilla. Bond tappaa heidät sen sijaan. Elokuva päättyy.
Näyttelijät muokkaa
| Sean Connery | … | James Bond 007 |
| Jill St. John | … | Tiffany Case |
| Charles Gray | … | Ernst Stavro Blofeld |
| Jimmy Dean | … | Willard Whyte |
| Bruce Glover | … | Mr. Wint |
| Putter Smith | … | Mr. Kidd |
| Joseph Furst | … | Tri Metz |
| Norman Burton | … | Felix Leiter |
| Bernard Lee | … | M |
| Lois Maxwell | … | Neiti Moneypenny |
| Desmond Llewelyn | … | Q |
| Lana Wood | … | Plenty O'Toole |
| Lola Larson | … | Bambi |
| Trina Parks | … | Thumper |
| Bruce Cabot | … | Albert R. "Bert" Saxby |
| Leonard Barr | … | Shady Tree |
| Joe Robinson | … | Peter Franks |
| Margaret Lacey | … | rouva Whistler |
| Laurence Naismith | … | Sir Donald Munger |
Tapahtumapaikat muokkaa
Kuvauspaikat muokkaa
Elokuva kuvattiin 5. huhtikuuta – 13. elokuuta 1971 välisenä aikana. Studiokuvaukset tehtiin Pinewoodin studiolla Lontoossa ja Universalin studioilla Los Angelesissa. Ulkokuvauksia tehtiin Yhdysvalloissa Las Vegasissa, Los Angelesissa, Palm Springsissa ja Oceansidessa sekä Britanniassa Doverissa ja Southamptonissa. Ulkokuvauksia tehtiin myös Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa.
Lähteet muokkaa
- ↑ KK: Timantit ovat ikuisia Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 6/2014 sivu 10
- ↑ Donald Guarisco: Review, Allmovie.com, viitattu 24.7.2017
Aiheesta muualla muokkaa
- Elokuva MGM:n sivuilla (englanniksi)
- Diamonds are Forever, TCM
- Timantit ovat ikuisia Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Timantit ovat ikuisia Elonet.