Sirpa Laitinen-Väänänen

Tassa julkaisussa tuodaan esille asiantunti­joiden ja opettajien aloitteista syntyneiden pedagogisten kokeilujen tuloksia Jyvaskylan ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammatti­korkeakoulussa. Lyhytkestoiset pedagogiset kokeilut kaynnistettiin osana Aikuiskoulutuk­sen innovatiiviset rakenteet (AIRA) -hanketta, jonka avulla selkiinnytettiin tutkintokoulutuk­sen rakennemuutoksen sisallollisia ja peda­gogisia kysymyksia. Kokeilut aloitettiin ke­vaan 2015 alussa ja ne paattyivat syysluku-kauden alkuun mennessa. Teemat vaihtele­vat. Esilla ovat palvelumuotoilun menetelmat aikuiskoulutuksen suunnittelussa, verkkope­dagogiikan uudet suunnat, monimuotoisuus, ohjaus seka tyon opinnollistaminen. Tama julkaisu on suunnattu ammattikor­keakoulujen opettajille ja koulutuksen kehit­tamisen parissa tyoskenteleville.

... vakiinnuttua. Tätä artikkelia varten tehtiin tiedonhaku yhdessä informaatikon kanssa Ebsco-, Eric-, Arto-ja Linda tietokannoista 4.1.–8.1.2010. Tiedonhaussa käytettiin hakusanoina kä-... tää asiakkuuden hallinnan näkökulmasta. Liukkonen (2009) teki kyselyn yhden am-...

Monitoimisuus haastaa koulutusta ja opetushenkilostoa monella tavalla. Oppilaitosten tulee kouluttaa tulevaisuuden moniosaajia yha laajentuviin ammatteihin ja uudistaa rakenteitaan. Tassa julkaisussa monitoimisuuden haasteita tarkastellaan laajasti koulutuksen erilaisista nakokulmista. Julkaisun artikkelit perustuvat AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspaivien 2014 esityksiin. Julkaisu on suunnattu kaikille ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittamisesta kiinnostuneille.

Tama raportti on puheenvuoro tieto- ja viestintatekniikan opetuskayttoa koskevaan keskusteluun ja ennen kaikkea oppilaitosten johtamis- ja kehittamisnakokulmiin. Raportti on koostettu aihetta kasittelevien monimuotoisten julkaisujen, selvitysten, tutkimusten, puheenvuorojen ja raporttien pohjalta kasitellen tieto- ja viestintateknisten laitteiden kayttoa, kayton tukea, vaadittavaa osaamista, pedagogisia ratkaisuja seka tieto- ja viestintatekniikan tehokkaan hyodyntamisen vaativaa oppilaitosjohtamista. Raportin lopuksi on analyysin pohjalta koottu kehittamisehdotuksia oppilaitoksille tieto- ja viestintatekniikan opetuskayton johtamisen kehittamiseksi. Raportti liittyy Verkko-oppimisen strateginen johtaminen ja kehittaminen VESTRA -projektiin, jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja Keski-Suomen elinkeino- liikenne ja ymparistokeskus. Raportti sopii oppilaitosten johtajille, opettajille, paattajille ja aiheesta kiinnostuneille tieto- ja viestintatekniikan opetuskayton kehittamiseen.

Tama raportti on puheenvuoro niihin johtamis- ja kehittamishaasteisiin, joita oppilaitosten digitalisoitumiskehitys on tuonut mukanaan. Keskisuomalaisissa toisen- ja korkea-asteen oppilaitoksessa tehtyjen haastatteluiden ja verkkokyselyn pohjalta tarkastellaan sita, miten oppilaitoksissa on vastattu tieto- ja viestintatekniikan opetuskayton mukanaan tuomiin johtamis- ja kehittamishaasteisiin ja millaisiin ongelmiin naita haasteita ratkottaessa on tormatty. Kirjoittajat tekevat tulosten pohjalta kaytannollisia kehittamisehdotuksia oppilaitosten johtamiseen ja toiminnan kehittamiseen. Raportti liittyy Verkko-oppimisen strateginen johtaminen ja kehittaminen VESTRA -projektiin, jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja Keski-Suomen elinkeino- liikenne ja ymparistokeskus. Raportti sopii oppilaitosten johtajille, opettajille, paattajille ja aiheesta kiinnostuneille tieto- ja viestintatekniikan opetuskayton kehittamiseen.

The concept of learning ecosystem has increasingly been used to describe networks between educational institutions and the world of work. Despite its wide use, the concept has not been adequately defined. The aim of this article is to outline how the concept of the learning ecosystem is used in the contemporary discussion through investigating the origin of learning ecosystem, its predecessors and related concepts. We explore the emergence of the concept through ecology, ecological system theory and actor network theory, and show how the concept ‘ecosystem’ is anchored to discussions about innovation ecosystems, and digital learning ecosystems, and how they give affordance for learning. Our overview of the origins of the concept reveals that ecosystem refers to a wide range of phenomena in multiple contexts, even to the extent that the use of the term can at times be described in terms of eclecticism. Often, there seems to be a need to understand how the micro, meso, and macro level...

This paper aims to reflect on the constructive role of practice-based and practitioner research (PBPR) in the context and collaboration of education, learning and development in schools and business. It also aims to represent EAPRIL, an international network and platform for those involved in practice-based and practitioner research to exchange and disseminate research, practice and products that make a difference for practice. EAPRIL's vision is that academic teachers, researchers, and practitioners are important in the process of sharing, constructing and creating knowledge in developing practice and theory. RESEARCH AND PRACTICE-BASED PRACTITIONER RESEARCH OECD (2002) defines research as follows: “Research and experimental development comprise creative work undertaken on a systematic basis in order to increase the stock of knowledge including knowledge of man, culture and society, and the use of this stock of knowledge to devise new applications”. Traditional or fundamental r...

The aim of this article is to examine and reveal basic elements that occur during the R&D integrated learning process. The observations were made by reflecting on the procedure and the feedback of implemented learning and “Good Ageing in Lahti Region” (GOAL) -research and development project. Finally, different models of integrating learning and R&D were discussed and conceptualised. There were advantages, opportunities and challenges in this kind of R&D-integrated pedagogical model. It was highly challenging and motivating at the same time. This kind of new studying and learning model implies a transfer from teaching to learning. The guiding principle in teaching and learning is competence-driven. In this article we present the elements of the “Network and Innovation Integrated Learning –model (NIIL), where knowledge is a process of construction where partners negotiate meanings and build knowledge within a social context together. -- Tassa artikkelissa tarkastellaan, kuinka ammatt...

Ammattikorkeakoulujen haasteena on niiden perustamisesta lahtien ollut alueen pienten ja keskisuurten yritysten kanssa tehtava yhteistyo ja aluekehitys. Tama artikkeli perustuu suomalaisille yrittajille tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin yrittajien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyon tilaa ja muotoja seka yrittajien nakemysta ammattikorkeakoulujen alueellisesta vaikuttavuudesta. Kysely tehtiin Suomen Yrittajat ry:n, AMKtutka verkoston ja Arene ry:n yhteistyossa. Kyselyyn vastasi 1488 yrittajaa. Yli puolet vastaajista edusti yksin yrittajia tai mikroyrityksia. Tulokset tukevat aiempia selvityksia siita, etta tyypillisimmin yhteistyo liittyy opiskelijan oppimiseen ja etta kumppanuusyhteistyo oli varsin harvinaista. Keskisuurten yritysten yrittajat nakivat ammattikorkeakoulujen merkityksen alueellisena vaikuttajana mikroyritysten ja pienten yritysten yrittajia positiivisemmin. Lisaksi heilla oli enemman ja useammanlaisia kokemuksia yhteistyosta. Tulokset osoittavat edelleen, etta yrittajien mielesta ammattikorkeakouluilla on positiivinen vaikutus alueen kilpailukykyyn, tyollisyyteen ja yrittajyyteen. Lisaksi niiden nahtiin parantavan yrityksen tunnettavuutta ja sen kehittymismahdollisuuksia. Tulosten perusteella voidaan paatella, etta haasteena ammattikorkeakouluilla on kehittaa yhteistyota mikroyritysten ja pienten, alle 50 hengen, yritysten kanssa. Lisaksi haasteena on yhteistyon kehittaminen strategisemmaksi kohti kumppanuusyhteistyota. ** Cooperation between universities of applied sciences and companies, regional impact Finnish universities of applied sciences (UASs) have been challenged to establish and maintain cooperation with the heterogeneous group of small and medium-sized enterprises (SMEs). In order to assess the present amount and type of their cooperation and to understand the degree of satisfaction with the current cooperation and the potential possibilities for new cooperation, a survey was conducted by the UASs and the Federation of Finnish Enterprises. A total of 1,488 entrepreneurs answered the survey. More than half of the respondents represented micro and sole entrepreneurs. The results show that the UASs have a positive impact on regional competitiveness, employment and entrepreneurship. In addition, the UASs strengthened the regional appeal and improved recognition and development of the business sector in the region. Compared to the respondents of small companies, micro-companies and sole entrepreneurs, the respondents from medium-sized companies held the most positive view about universities of applied sciences. Furthermore, the medium-sized companies also had more experience and a larger variety of cooperation with UASs. The results indicate the challenge in developing cooperation with sole entrepreneurs, micro-companies and small companies. Also there is a challenge in developing cooperation to the level of partnership; that was the most appreciated mode of cooperation, but the companies had only limited experience in different forms of partnership with UASs.

Yhteistyo tyoelaman kanssa on lakisaateisesti ammattikorkeakoulun tehtava. Mutta millaista hyotya tyoelama yhteistyosta saa? Tahan kysymykseen haettiin vastausta Stepit KOHO-projektissa. Projektissa haluttiin selvittaa, koetaanko yhteistyo ammattikorkeakoulun kanssa hyodylliseksi ja millaisia hyodyt ovat. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 5 371 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta, tyoelamassa olevaa henkiloa. Tulokset antoivat positiivisen kuvan tyoelaman ja ammattikorkeakoulujen yhteistyon toteutumisesta. Yhteistyo nahtiin hyodyllisena kaikille osapuolille; tyopaikoille, opiskelijoille ja ammattikorkeakouluille. Yhteistyon keskeisimmat hyodyt olivat uusien tyontekijoiden rekrytointi, osaamisen ja uuden tiedon kehittaminen tyopaikoilla. -- The diversity and deepening co-operation between higher education and regional companies and organisations is in the focus of development in higher education in Finland. How does this co-operation benefit the companies and other organisations? In this study, we were interested especially in the benefits, which were experienced by the alumni about their co-operation with their former higher education institutes. A quantitative sample survey was conducted to those workers who had graduated from the UAS during last 10 years and are members of the Finnish Confederation of Professionals. Total number of respondents was 5371. The results showed that the alumni experienced co-operation with universities of applied sciences very beneficial. Almost 80% of the respondents had co-operation with higher education and almost as many found co-operation useful. The most important benefits of the co-operation were recruiting new employees, gaining new competencies and new knowledge.

In recent years, there has been a tendency to stress the active role and equal partnership of clients in social and healthcare. Moreover, research in the role of clients has attracted growing interest. Clinical education has been seen as an excellent arena for learning the distinctiveness of the interaction between the client and the professional physiotherapist by giving students the chance to participate in actual healthcare encounters. This study focuses on examining the construction of various client roles through interactions between participants in practical learning sessions that physiotherapy students took part in. These sessions were real professional physiotherapy encounters. Qualitative discourse analysis was applied to 12 videotaped practical learning sessions and four constructions of the client were identified. These interpretative repertoires were named according to the client's role in the interaction as ‘receiver’, ‘executer’, ‘participator’ and ‘fellow’. The identified repertoires represented the multi-dimensionality and contradictory construction of the client during sessions where two professionals differing in knowledge and skills worked together. Although the professional appeared to play a dominant role in constructing the client role, the client's eagerness to participate was also significant. Extrapolating from the study, we suggest that in aiming to enhance student understanding and practice of patient-centred physiotherapy, clinical educators should be aware of the interactional practices through which the participation of the client can be supported.