<iframe src="//www.googletagmanager.com/ns.html?id=GTM-5NBQVZ5" height="0" width="0" style="display:none;visibility:hidden" title="GTM tag manager">

Hallitus harkitsee pientä vastaan­tuloa SAK:lle

HS:n lähteiden mukaan hallitus toivoo, että vastaantulo paikallisen sopimisen uudistuksessa saisi SAK:n neuvottelemaan palkkamallista ja lopettamaan lakot.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta eivät kommentoineet, mitä kulissien takana on keskusteltu.

| Päivitetty

Hallitus harkitsee poliittisten lakkojen lopettamiseksi pientä vastaantuloa työntekijäjärjestö SAK:lle, kertovat Helsingin Sanomien lähteet.

Ratkaisu voi löytyä paikallisesta sopimisesta, jonka laajentamiseen tähtäävä hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella.

Hallitus tunnustelee, voisiko paikallisen sopimisen esitysluonnosta muuttamalla taivutella SAK:n neuvottelupöytään rakentamaan muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa niin sanottua vientivetoista palkkamallia.

Palkkamallineuvotteluihin lähteminen tarkoittaisi käytännössä, ettei SAK enää järjestäisi uusia lakkoja.

Tiedossa ei ole, millaisiin myönnytyksiin hallitus paikallisessa sopimisessa olisi valmis.

Lähteiden mukaan hallitus ei ole tehnyt SAK:lle esitystä vaan päinvastoin odottaa, että SAK tekee lausuntokierroksen aikana hallitukselle uusia esityksiä harkittavaksi.

Hallitus pyrkii löytämään paikallisesta sopimisesta sellaisen kompromissin, jonka kanssa myös työnantajapuolen etujärjestö Suomen Yrittäjät pystyisi elämään. Muutokset esitysluonnokseen eivät siis välttämättä olisi järin suuria.

Toisaalta vastaantulon pitäisi olla SAK:lle riittävä siihen, että järjestö suostuu varmasti, alkaa neuvotella palkkamallista ja lopettaa lakkoilun.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) viittasi tunnusteluihin MTV Uutisten haastattelussa lauantaina.

”Työministeri Arto Satonen ja hänen valtiosihteerinsä [Mika] Nykänen käyvät koko ajan kaikkien osapuolten kanssa lausuntokierroksella olevaa esitystä paikallisesta sopimisesta läpi, ja sen pohjalta tehdään sitten uusi ratkaisu. Eli kyllä tässä tilaa neuvottelemiselle on”, Orpo sanoi.

Hän suorastaan kehotti työntekijäpuolta aktiivisuuteen jännitteisen tilanteen ratkaisemiseksi.

”Se konstihan on siinä, että nyt pyrkii vaikuttamaan paikallisen sopimisen esitykseen. Antaa lausuntoa, on yhteydessä työministeri Satoseen, voi olla minuun yhteydessä. Katsotaan, millainen lopullisesta esityksestä tulee. Toinen keino on, että kaikki lähtevät mukaan Suomen työmarkkinamalli­neuvotteluihin.”

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta suhtautuu Orpon lausuntoihin toiveikkaasti mutta varauksellisesti.

”Jos uusi ratkaisu paikallisesta sopimisesta tehdään, olisi toivottavaa, ettei hallitus tekisi sitä yksipuolisesti ja pelkästään omista lähtökohdistaan. Vaan työmarkkinaosapuolet olisivat loppuun saakka mukana muotoilussa”, Eloranta sanoo HS:lle.

Hän ei halua kommentoida kulisseissa käytäviä tunnusteluja.

Pääministeri Orpo kieltäytyi kommenttipyynnöstä.

Mahdollinen sopu paikallisen sopimisen muutoksista tuskin syntyy ainakaan niin nopeasti, että SAK lopettaisi tämän viikon loppuun jatkuvat vientiteollisuuteen kohdistuvat lakkonsa ennenaikaisesti.

Sen sijaan SAK:n hallitus keskustelee kokouksessaan tiistaina uusista työtaistelutoimista. Päätöksiä sellaisista ei välttämättä tule. Kokouksen asialistalla ovat ”ajankohtaiset asiat”.

Orpon hallituksessa tiedetään, että paikallinen sopiminen on SAK:lle kenties tärkein yksittäinen ongelmakohta hallitusohjelmassa.

Paikallisen sopimisen laajentaminen tarkoittaa sitä, että työehtosopimusten joustomahdollisuudet tulevat käytettäviksi myös järjestäytymättömissä eli työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä.

Vastaisuudessa nämäkin yritykset voisivat siis sopia henkilöstön edustajan kanssa työehtosopimuksen puitteissa esimerkiksi perustason alittavista palkanlisistä tai poikkeavista työajoista.

Kiista koskee nyt ennen kaikkea sitä, kuka järjestäytymättömissä yrityksissä saa edustaa henkilöstöä neuvotteluissa.

Hallituksen esitysluonnoksessa ammattiliittoon kuuluva luottamusmies voisi edustaa neuvotteluissa vain ammattiliittojen jäseniä, koska tyypillisesti vain he ovat voineet osallistua hänen valitsemiseensa.

Kaikkia työntekijöitä taas voisi edustaa liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu, jonka valitsemiseen koko henkilöstö on voinut osallistua.

SAK haluaisi, että luottamusmies olisi ensisijainen henkilöstön edustaja myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Järjestö on huolissaan siitä, että muutoin järjestäytymätön työnantaja voisi halutessaan ohittaa henkilöstön valitseman luottamusmiehen sopijakumppanina.

Lisäksi SAK:n mielestä luottamusmiehen pitäisi voida paikallista sopimusta neuvotellessa edustaa koko henkilöstöä silloinkin, kun vain osa työpaikan työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon.

Jos taas työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä, myös SAK olisi osana kompromissia valmis hyväksymään henkilöstön edustajaksi liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun.

SAK:n ehdotus ei käy Suomen Yrittäjille. Järjestön mielestä olisi epädemokraattista, jos vähemmistön valitsema luottamusmies voisi järjestäytymättömässä yrityksessä edustaa koko henkilöstöä.

Hallituksen voikin olla vaikeaa tehdä lausuntokierroksella olevaan esitysluonnokseen sellaisia muutoksia, jotka tyydyttäisivät sekä SAK:ta että Suomen Yrittäjiä. Mahdotonta ratkaisun löytäminen ei silti ole, hallituksessa uskotaan.

Hallitukselle syy tehdä pieni vastuuntulo SAK:lle olisi niin sanotun vientivetoisen palkkamallin rakentaminen.

Hallitus pyrkii takaamaan, että palkankorotusten enimmäissuuruuden määrittelevät Suomessa lähtökohtaisesti vientialat.

Hallitusohjelmassa on kirjaus lakihankkeesta, joka estäisi valtakunnansovittelijaa ja sovittelulautakuntia tarjoamasta muille aloille suurempia palkankorotuksia kuin vientialat ovat sopineet.

Hallitus tietää lainmuutoksen olevan mutkikas toteuttaa. Se haluaa saada työmarkkinajärjestöt neuvottelemaan palkkamallista keskenään, jotta lainmuutosta ei tarvittaisi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat