Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konstantinopoli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1295
Konstantinopoli
12!IG
Konstantinopolin kartta.
I. Sofian moskeia. — 2. Atmeidan. — 3. Ahmedie moskeia. — 4. Ejubin moskeia. —
ö Seralji. — 6. Besiktas. — 7. Dolma-Bahtse. — 8. Jildis-kioski. — 9. Korkea portti.
10. Seraskerat. — 11. Jedi Kule. — 12. Top Kapu. — 13. Rautatieasema. — 14. Vanha
silta. — 15. Uusi silta. — 16. Iso basaari. — 17. Pörssi. — 18. Ottoni, pankki.
80) : sinne on sijoitettu valtio-aarteet, profeetan
pvhä viitta sekä Hamdi-Bein perustama
arkeologinen museo (jossa m. m. tunnettu n. s.
,,Aleksanterin sarkofagi" Aleksanteri Suuren historiaa
esittävine korkokuvineen), rahapaja y. m. Toisella
puolen Kultaista sarvea. Bosporin rannalla on
Mahmud II:n 1679 rakentama palatsi Besiktas,
Abd-ul-Medzidin palatsi Dolma-Bahtse
samannimisissä esikaupungeissa, Tsiragan Serai,
Abd-ul-Asis-sulttaanin rakentama, sekä näiden
pohjoispuolella Jildis-kioski, valtaistuimelta syöstyn
Abd-ul-Hamid II:n entinen asunto; lähettyvillä
komea Hamidie-moskeia. Muita yleisiä
rakennuksia: äskettäin (1911) tulipalon pahasti
vahingoittama „Korkea portti" (Babiali 1. Pasa Kapusi),
pitkä italialaistyylinen rakennus länteen
Seraljista, missä suurvisiirin sekä useitten ministerien
virasto (siitä Turkin hallituksen nimi ..Portti") ;
edelleen länteen sota- ja rahaministeriöitten
rakennus Seraskerat, Stambulin kauneimpia
rakennuksia (uusittu 1870), Eski-Serai torin
ääressä; sen luona on Mahmud II:n rakentama, 60
m korkea marmoritorni, jonka huipusta
suurenmoinen näköala yli K:n (toinen hyvä näkötorni
on Galatassa, genovalaisten aikoinaan
linnoitukseksi rakentama 45 m korkea ..Galatantorni").
Stambulin lounaiskulmassa, muurin ääressä on
pitkän aikaa valtiovankilana käytetty „seitsemän
tornin linna", Jedi Kule. Huomattavin muurin
10:stä suuresta portista on „Tykkiportti", Top
Kapu, josta turkkilaiset 1453 ryntäsivät
kaupunkiin ja jonka ääressä Itä-Rooman viimeinen
keikari kaatui. — Verrattuna muihin Euroopan
suurkaupunkeihin K. on sangen köyhä
huomattavista sivistys- ja oppilaitoksista; -— moni muu
islamin kaupunki onkin siinä suhteessa K:n edellä.
V:sta 1901 K:ssa on (ainakin nimellisesti) keis.
ottomanilainen yliopisto: Galatan puolella on
keis. lyseo, edelleen
mainittakoon
sota-, [-merisota-,-] insinööri-, lääkäri-,
oikeus-, metsä- ja
vuori-opistot, n. 180
korkeampaa, moskeiojen
yhteydessä olevaa hengellistä
koulua, lähemmäs 100
muuta, osaksi
muhamettilaista osaksi
kristittyä koulua, n. 400
alempaa turkkilaista koulua:
kreikkalaisilla on
arvossapidetty tieteellinen seura,
pappisseminaari,
kauppakoulu. opettajainvalmis-tuskoulu y. m. m.
oppilaitosta. Kirjastoja on
puolen sataa,
sanomalehdistö lukuisa, varsinkin
sensuuriolojen
parannuttua nopeasti kasvanut,
kielellisesti ja
uskonnollisesti mitä kirjavin.
Hyväntekeväisyyslaitoksia,
köyhäinkeittiöitä,
yömajoja y. m. s. on
Koraanin sääntöjen mukaisesti
paljon. — K:n palokunta
on aivan vanhanaikainen,
eikä se kykene
vastustamaan helposti viriävien tulipalojen levenemistä,
jotka usein hävittävät laajoja aloja, viimeksi
suuren osan Kadiköistä (1911) ja monta tuhatta
taloa Stambulissa (sam. v.). Teattereita on
ainoastaan muutama, kaikki toisluokkaisia. pari
niistä Perässä; täällä ja varsinkin Galatassa on
huvittelupaikkoja runsaasti; niillä ja
lukemattomilla pelihuoneilla on kosmopoliittinen leima.
Oikeauskoiset turkkilaiset kokoontuvat
kylpyhuoneisiin ja kahviloihin pohtimaan asioitaan ja
viettämään joutohetkeä.
Teollisuus on melkein poikkeuksetta
käsityömäistä : suurempia laitoksia ovat muutamat
kauppajauhomyllyt,’ olutpanimot, kehräämöt.
valtion valimot ja konepajat. — Liikenne on
tavattoman vilkas. K:iin päättyy
Länsi-Euroo-pasta tuleva tärkeä rautatie (asema Stambulin
itäpäässä, Kultaisen sarven rannalla), ja
Skuta-rista alkaa toinen. Vähän-Aasian halki kulkeva
Anatolian rautatie. K:n satama, Kultainen
sarvi, on maapallon paraita luonnonsatamia. Sen
yli vie kaksi proomujen päälle rakennettua
rauta-siltaa, Vanha- (Mahmud-)silta sisempänä ja
TTusi-(Sultan Valide-) silta (700 m pitkä) ulompana,
varsinkin viimemainittu maailman
vilkasliik-keisimpiä paikkoja: nämä jakavat Kultaisen
sarven kolmeen osaan, joista sisin on sotalaivojen
satama: kaikkiaan mahtuu Kultaiseen sarveen
1.200 alusta. K:n sataman tulliselvitykset
(purjehduskautena 1908-09) olivat 13,n milj.
rek.-ton-nia (1900-01 10.8 milj. rek.-tonnia). Laivaliikettä
Euroopan satamien kanssa ylläpitää 11
höyrv-laivalinjaa. — Euroopanpuoleisessa K:ssa on
raitiotie. — Kauppa on hyvin vilkas, vaikkakin
luonteeltaan toisenlainen kuin Länsi-Euroopassa;
lukuisista basaareista herättää huomiota
Stambulissa. Eski Serai-torin ääressä oleva, 1895
maanjäristyksen pahasti hävittämä Iso basaari, Bö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
