Uusissa mallikirjaimissa palataan vanhaan: numeroon seitsemän ja kirjaimiin z ja q lisätään poikkiviiva.

Numero seitsemän poikkiviivan alkuperä on monelle tuntematon. Organisaatioviestinnän emeritusprofessori Leif Åberg kertoo viivan olevan peräisin tykistökenraali Vilho Nenoselta 1930-luvulta. Mannerheimin esikunnassakin ollut Nenonen kehitti tykistöjä, ja keskitetty tulenjohto on hänen luomuksensa. Siinä voitiin johtaa useaa tykkipatteria samaan aikaan.

– Se vaati hyvää viestintää, mutta ongelmana oli, että numerot seitsemän ja yksi olivat aika samanlaisia. Kun antoi koordinaatit, ja joku tulkitsi toisen numeron toiseksi, ammuttiin ihan pieleen, Åberg sanoo.

Nenonen otti seiskan poikkiviivan käyttöön, jotta numerot olisivat selkeästi erilaisia. Hän halusi poistaa tykistön viestien monitulkintaisuuden. Åbergin mukaan tulokset olivat hyviä.

– Hänen ansiostaan onnistuttiin ampumaan keskitettyjä iskuja vähäisellä määrällä tykkejä. Se edellytti, että paikalliset tulenjohtajat saivat oikeat ohjeet.

Åbergin mukaan on mielenkiintoista, että matemaattisesti suuntautunut Nenonen kiinnitti niinkin pieneen mutta tärkeään asiaan huomiota.

Opetushallitus julkaisi tiistaina uudet suositukset perusopetuksen mallikirjaimiksi. Kaunokirjoitus jää historiaan, ja vuoden päästä tekstauskirjaimet ottavat vallan luokkahuoneissa. Poikkiviivaton seitsemän otettiin Suomen kouluissa käyttöön vuonna 2000 ja palautetaan takaisin perusopetukseen elokuussa 2016.

Åberg on tyytyväinen siihen, että seiskan viiva palautettiin.

– Se on mahtava asia. Olen aina käyttänyt viivaa seiskassa.