IL-reportaasi paljastaa suomenkielisten karun arjen Ahvenanmaalla: Haukkumista, kiusaamista ja syrjintää - ”Totuus on se, että kaikista maailman kielistä suomi on vihatuin”

Osa Ahvenanmaalle muuttaneista suomenkielisista kokee, ettei sopeutuminen ole ollut helppoa.

Mikkeliläinen Hannu Maaranen muutti Ahvenanmaalle joulukuussa 2015 treffipalstalla tapaamansa rakkaan perässä. Maaranen oli pitänyt ruotsia aivan turhana kielenä koko ikänsä, joten ruotsin tunneista ei ollut jäänyt montaakaan sanaa päähän.

Tästä huolimatta Maaranen sai työpaikan sairaalan osastolta koeajalla: mikäli Maaranen oppisi ruotsin puolessa vuodessa, hän saisi jäädä vakituiseksi.

Ensimmäinen puoli vuotta ruotsinkielisessä ympäristössä oli Maarasesta "aivan kamalaa".

- Kun tuli puhelinsoittoja töissä, oli hirveä stressi, että elekee kukkaan soittako. Koko ajan oli semmoinen turhautuminen.

Maaranen koki, että hänen ammattitaitonsa kyseenalaistettiin, koska hän ei osannut sujuvasti ruotsia.

- Tuli sellainen olo, että jotkut ihmiset halusivat piikitellä, että eihän se Hannu tätäkään ymmärtänyt. Jos puhut todella yksinkertaisesti, niin kyllä se saattaa aiheuttaa sen olon, että luullaan, että olet vähän yksinkertainen.

Ulkopuolinen olo

Potilaat ovat välillä kutsuneet Maarasta haukkumanimillä "finnbajs" (suomalaispaska) ja "finnjävel" (suomalaispiru), mikä toki häntä harmittaa, mutta hän ei halua ottaa asiaa niin vakavasti.

Myös vapaa-ajalla Maaranen kohtasi tympeää kohtelua etenkin silloin, kun kielitaito oli heikompi.

- Liikkeissä tuli sellaista asennetta esiin, kun myyjät tajusivat, etten ymmärrä ruotsia, niin ehkä liian helpostikin ajateltiin, että tuo nyt ei puhu ruotsia, niin ei tuolle voi mitään myydä. En saanut oikein palvelua.

Koti-ikävä mantereelle oli aluksi suuri, sillä Maaranen koki itsensä hyvin ulkopuoliseksi. Vaikka nyt Maaranen on kotiutunut Ahvenanmaalle, osa ahvenanmaalaista yhteisöä hän ei silti vielä koe täysin olevansa.

- Se ei ole pelkästään kielikysymys. Tämä kun on saari ja pieni paikkakunta, kaikki tuntevat toisensa. Se, että pääset sinne sisälle, ei ole helppoa. Lähes kaikki mun kaverit ovat muualta tänne muuttaneita, jotka ovat olleet samassa tilanteessa.

Maarasen mukaan Ahvenanmaalla suhtaudutaan suomeen ristiriitaisesti.

- Joskus tuntuu vieläkin siltä, että täällä suurin rikos mitä voi tehdä, on suomen puhuminen. Suomen kieltä tietyllä tavalla ylenkatsotaan ja se nähdään uhkana, mutta sitten toisaalta työelämässä suomen osaamista pidetään etuna, kun tulee suomea puhuvia asiakkaita ja turisteja. Eli suomea pitäisi osata, mutta sitä ei pitäisi huudella kylillä.

Siperia opettaa

Roope ja Jonny Hietala kävivät häämatkalla Ahvenanmaalla joulukuussa 2013 ja rakastuivat täysin alueeseen. Heti kotiin palattuaan pariskunta alkoi miettiä tosissaan, pitäisikö heidän muuttaa Ahvenanmaalle, kun molemmat olivat saamassa pian opintonsa päätökseen.

Viiden kuukauden kuluttua he olivatkin jo uudessa kotimaakunnassaan. Roope ei osannut juuri yhtään ruotsia muuttaessaan Ahvenanmaalle, Jonny kylläkin.

Alku ei ollut kummallekaan helppo.

- Sanotaan näin, että Siperia opettaa, Jonny toteaa.

Vaikka molempien kielitaito on kohentunut rutkasti viidessä vuodessa, Hietalat yrittävät sitkeästi käyttää suomea aina kun se on mahdollista. He vaativat palvelua suomeksi virastoissa ja kysyvät muuallakin, onko paikalla suomea puhuvaa asiakaspalvelijaa esimerkiksi ruokakaupassa, apteekissa tai autokorjaamossa.

- Vaadin hyvin herkästi palvelua suomeksi. Mutta jos on kiire, niin silloin en lähde yrittämään, kun asian hoitamisessa yleensä silloin kestää. Mutta muuten kovin hanakasti laitan kyllä ahvenanmaalaisia puhumaan suomea, Jonny sanoo.

Ongelmia virastoissa

Ahvenanmaalla valtion virastot, kuten verotoimisto, Kela ja tuomioistuimet, ovat velvollisia antamaan palvelua myös suomeksi. Jonnyn ja Roopen mukaan osa virastoista tulkitsee lakia siten, ettei asiakirjoja tarvitse lähettää suomeksi. Esimerkiksi veroilmoitus tulee Hietaloille aina ruotsiksi, vaikka he ovat sen useaan otteeseen suomeksi pyytäneet.

Pariskunta kokee, että verotoimistosta saa palvelua suomeksi aina vain nihkeämmin ja nihkeämmin.

- Kun tivasin verokorttiani suomeksi, minulle sanottiin, että jos et ymmärrä sitä, mene Maarianhaminaan verotoimistoon ja he kääntävät sen sinulle paikan päällä suullisesti, Jonny sanoo.

- Luulisi, että se on vain että koneelta vaihdat kielen ja printtaat sen ilmoituksen ulos, mutta ei. Mieluummin virkailija itse suomensi sen ja kirjoitti käsin ja lähetti postissa, Roope kertoo.

Hankaluutena on myös ollut se, että monet yritykset alkavat automaattisesti antaa palvelua ruotsiksi, kun osoite muuttuu Ahvenanmaalle. Osassa tapauksissa Hietalat eivät ole onnistuneet vaihtamaan kieltä takaisin suomeksi.

- Sain pankista kirjeen ruotsiksi ja ajattelin, ettei ei, haluan tämän suomeksi, ihan vain siitä syystä, että olen suomenkielinen. Minulle sitten se puhelimessa käännettiin ja ilmoitettiin, ettei sitä pysty tulostamaan suomeksi, Jonny kummastelee.

Hietalat kokevat, että muutoin sopeutuminen Ahvenanmaalle on ollut helppoa ja ihmiset ovat olleet heille ystävällisiä.

Lapsia säälitty

Reilut kolme vuotta Ahvenanmaalla asunut Janne (nimi muutettu) puhuu avopuolisonsa ja lastensa kanssa suomea kotona ja julkisilla paikoilla. Se on herättänyt välillä ilkeitä kommentteja.

- Torilla tai ostoskeskuksessa kun on lasten tai avopuolison kanssa puhuttu suomea, on siinä sivummalla sanottu "jävla finnar" (perkeleen suomalaiset). Kaupassa on sanottu "stackars barn" (lapsiparka), kun olen puhunut suomea lapseni kanssa. Eli säälitty lasta, koska joutuu kuuntelemaan ja puhumaan suomea.

Erityisesti lapsiin kohdistuvat kommentit ärsyttävät Jannea, ja tällöin hän yleensä sanoo jotain takaisin. Jos kommentit taas ovat häneen itseensä kohdistettuja, hän antaa niiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Työpaikalla Janne kertoo saaneensa lämpimän vastaanoton, eivätkä tutut ole mannersuomalaisesta taustasta huomautelleet. Silti tuntemattomien välillä heittämät kommentit suomesta harmittavat.

- Kyllähän totuus on se, että kaikista maailman kielistä suomi on se vihatuin täällä. Perässä tulevat sitten muut itään päin kallellaan olevat kielet, kuten viro ja venäjä. Voit puhua englantia tai vaikka mandariinikiinaa ilman, että kukaan laittaa merkille, mutta jos suomea puhut, niin kyllä alkavat päät kääntyä.

Janne ei halua kertoa kokemuksistaan omalla nimellään, koska "näin pienessä paikassa saa helposti ihmiset vastaansa".

Myös monet muut kieltäytyivät kertomasta Iltalehdelle omalla nimellään kokemuksiaan tai esiintymään kuvassa, koska he olivat huolissaan paikallisten reaktioista.

Työpaikka jäi saamatta

Ahvenanmaalla syntynyttä, mutta isältään suomen kielen lapsena oppinutta Mathias Mikkolaa kiusattiin koulussa mannersuomalaisen taustansa takia - siitäkin huolimatta, että Mikkola puhuu täydellistä ruotsia. Häntä nimiteltiin esimerkiksi finnjäveliksi (suomalaispiruksi).

- Haukuttiin, kun oli suomalainen nimi. Sai olla vähän aggressiivinen silloin, että sain olla rauhassa. Jos esittäydyn täällä Mathiakseksi, musta tulee aina heti Matti kuitenkin, vaikka ruotsia puhun äidinkielenäni.

Mikkola uskoo, että suomalaistausta vaikutti myös siihen, ettei hän saanut erästä työpaikkaa.

- Hain yhtä aikaa kaverin kanssa ja työnantaja otti hänet heti, vaikka minulla oli paljon enemmän kokemusta ja pätevyyttä kyseiseen paikkaan. Selvästi työnantaja otti mieluummin ahvenanmaalaisen töihin.

Muutosta tapahtunut

Yli 20 vuotta Ahvenanmaalla asuneen Katri Ylikotilan mukaan asenteet suomea kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

- Jos nuorempana puhuit suomea jonkun kuullen, niin saattoi tulla joku kommentoimaan, ettei saa puhua suomea Ahvenanmaalla. Moni lopetti suomen puhumisen jopa omiensa kanssa.

Ylikotila kertoo huomanneensa, että nykyisin monet ovat hieman katkeria siitä, ettei heille puhuttu lapsena suomea, eivätkä he oppineet kieltä, vaikka toinen vanhemmista oli suomenkielinen.

Ylikotila on puhunut omille lapsilleen suomea kotona.

- On tullut kommentteja, että voi kun osaisi itsekin, ja mahtavaa, että lapsesi saavat kielen ilmaiseksi.

Myös Manner-Suomesta Ahvenanmaalle muuttanut Mikael Rosbäck näkee, että suomen kieleen suhtaudutaan nykyisin positiivisemmin kuin ennen.

- Ahvenanmaalla kyllä tiedetään, että etenkin elinkeinoelämässä suomea tarvitaan, Rosbäck toteaa.

Kuvatekstiä korjattu kello 13:45: Jonny ja Roope Hietalalle alku Ahvenanmaalla ei ollut helppo, mutta heidän sopeutumisensa ei ollut vaikeaa, kuten kuvatekstissä aiemmin virheellisesti luki.