Laskiaiseen liittyvät peruspuheenaiheet listattuna:

– Onko laskiainen vapaapäivä?

– Minne mennään laskemaan pulkalla?

– Tuleeko laskiaispullan väliin hilloa vai mantelimassaa?

Ensinnäkään laskiainen, joihin lasketaan sekä laskiaissunnuntai että sitä seuraava laskiaistiistai, eivät ole lakisääteisiä vapaapäiviä, kuten moni työssäkäyvä on tänäkin tiistaina saanut huomata.

Pulkalla voi laskea missä tahansa on lunta ja turvallista. Pullan väliin voi laittaa joko hilloa tai mantelimassaa. Hurjimmat ovat joskus saattaneet kokeilla vaikka molempia yhtä aikaa, mutta tuskin sentään.

Laskiainen ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti syntynyt juhlaksi pullan ja mäenlaskun ympärille. Laskiainen on syntyjään kirkollinen juhla, kuten niin monet nykyään maallisia muotoja saaneet juhla- ja pyhäpäivät.

Laskiaisen ajankohta on aina seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Evankelisluterilaisen kirkon mukaan laskiainen valmistaa ihmisiä paastoon, joka alkaa keskiviikkona eli tuhkakeskiviikkona. Paastonaika kestää 40 arkipäivän ajan. Laskiaistiistai on toiminut viimeisenä päivänä, jolloin on voitu syödä lihaa ennen pääsiäistä. Laskiaissunnuntai on sen sijaan lähinnä muistutus siitä, että laskiaistiistai ja paasto lähestyvät.

Myös pakanallinen juhla

Kirkollisen juhlan lisäksi laskiainen on ollut jo pitkään myös pakanallinen juhla – Suomessakin viimeistään uskonpuhdistuksen jälkeen eli noin 1500-luvulla.

Suomalaisessa perinteessä laskiaiseen liittyen etenkin ennen vanhaan perinteitä, jotka liittyivät onneen sekä karjan että viljan suhteen. Uskottiin, että pellavan kasvu pystyttiin turvaamaan sillä, että naiset antoivat tukkansa olla auki. Heidän tuli myös harjata hiuksiaan ahkerasti.

Samalla laskiainen oli naisten pyhäpäivä, jolloin suuremmat naisten työt olivat kiellettyjä.

Laskiaisen karnevaalielementit ovat alun perin peräisin katolisista maista, joista ne rantautuivat Suomeen. Suomen olosuhteissa karnevaalitunnelmaa luotiin jo vuosisatoja sitten muun muassa mäenlaskulla. Talonpoikaisaikana uskottiin, että mitä pidemmälle mäkikelkka liukui, sitä paremmiksi pellavat seuraavana vuonna kasvavat.

Mäenlaskun yhteydessä huudettiin, että "Pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja lanttuja kuin nurkanpäivät!".

Mäenlaskun rinnalla laskiaiseen kuuluivat ennen – ja miksipä ei nykyäänkin – rekiajelut.

Nykyään yksi laskiaisen merkityksistä on myös pimeimmän talven taakse jättäminen ja valoisamman kevään vastaanottaminen.