Ruotsin hallitus nimittää totuus- ja sovintokomission tutkimaan suomensukuisten länsipohjalaisten kohtelua Pohjois-Ruotsissa ennen 1950-lukua. Asiasta kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Länsipohjalaisten epävirallinen lippu. WIKIMEDIA COMMONS

Pääasiassa Tornionlaaksossa asuvat länsipohjalaiset ovat nykyään Ruotsissa virallinen vähemmistö. Sekä Ruotsissa että Suomessa arvioidaan asuvan noin 30 000 länsipohjalaista.

Valtaosa Tornionlaakson väestöstä puhui suomea tai saamelaiskieliä ennen kuin vuonna 1809 Suomi siirtyi Venäjän vallan alle ja maiden raja tuli kulkemaan halki länsipohjalaisten asuinalueen.

Ruotsin puoleisella seudulla tehtiin järjestelmällistä ruotsalaistamisohjelmaa 1880-luvulta lähtien.

Ruotsin tornionlaaksolaisten keskusliitto (STR-T) on teettänyt aiheesta esiselvityksen, jonka mukaan länsipohjalaisia myös tutkittiin kyseenalaisen rotubiologian nimissä. Ruotsalaiset rotubiologit tutkivat länsipohjalaisia kaikkiaan 16 kylässä ennen vuotta 1952.

Tutkituille tehtiin muun muassa erinäisiä mittauksia. Kallonmittausten perusteella rotubiologit totesivat länsipohjalaiset ”lyhytkalloisiksi” ja täten alempiarvoiseksi väeksi.

STR-T on jo pitkään vaatinut selvitystä nöyryyttävistä toimista.

– Kallonmittausten kulku ja väestön osallisuus niihin tullaan dokumentoimaan, kertoo STR-T-aktiivi Bengt Niska SVT:lle.

Niskan mukaan länsipohjalaiset ansaitsevat hyvityksen menneistä toimista. Hän kertoo itsekin tulleensa rangaistuksi puhuttuaan lapsena suomea ruotsinkielisessä koulussaan.

– Luokassa ei saanut puhua lainkaan suomea, vaan suomenkielisten sanojen käytöstä joutui seisomaan ja häpeämään, Niska muistelee.

Hallituksen totuus- ja sovintokomission selvitystyön on määrä valmistua kesäkuussa 2022. Ruotsin Rotubiologian tutkimuslaitos, joka oli lajissaan maailman ensimmäinen, lakkautettiin jo vuonna 1958.