Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Syke, Sorjonen ja Suomi Love myyvät maailmalla, mutta Presidentti ei maistunut kriitikoille

Suomalaiset tv-sarjat pyrkivät pikkuhiljaa kovaan pohjoismaiseen kastiin. Sykkeen ruotsalaisversio kerää miljoonayleisöjä.

neljä sairaanhoitajaa
Ruotsissa sairaalasarja Syke on saanut nimen Syrror. Kuva: yellowfilm.fi
Päivi Puukka
Avaa Yle-sovelluksessa

Kun suomalaisen sairaalasarja Sykkeen ruotsalaisen version nimi tuli julki, paikallinen hoitoalan henkilöstö pahoitti mielensä. Syrror -nimen voisi vapaasti kääntää kipusiskoiksi. Ruotsalaisten mielestä nimi oli työtä ja naisia halventava, vaikka syrror on yleisesti puhekielessä käytetty ilmaisu.

Sarjan Ruotsiin ostaneen TV4:n vastaava tuottaja Elin Kvist ei pidä keskustelua pahana.

– Tätä kalabaliikkia oli alussa, kun sarja ei edes vielä pyörinyt televisiossa tai netissä.

– Kun Syrror pyörähti alkuun, katsojat tajusivat, mitä ajamme takaa. Sarjahan pyrkii nostamaan sairaanhoitajan työtä esiin ja kertomaan, miten tärkeää ja vaativaa työtä se on, Kvist vakuuttaa.

Ylen tilaama ja rahoittama sekä Yellow Filmin tuottama Syke on Pohjoismaiden ensimmäinen sairaalasarja. Se on otettu innolla vastaan. Suomessa Syke pyörii jo neljättä kautta. Ruotsin Syrror aloitti lokakuussa 2016 ja on kerännyt liki miljoona katsojaa joka jaksollaan.

Iina Kuustonen
Iina Kuustonen esittää sairaalasarja Sykkeessä sairaanhoitaja Iiris Ketolaa. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Sykkeen muokkaaminen ruotsalaisten makuun sopivaksi kävi kivuttomasti. Henkilöt ja tapahtumat koettiin kiinnostavina myös naapurissa. Muutoksia tehtiin todella vähän.

– Sairaala on ympäristönä universaali ja valmiiksi täynnä draamaa. Onhan siellä kyse elämästä ja kuolemasta, Kvist sanoo.

Suomi Lovesta Sveitsi Love

Syke ei ole ainoa suomalainen formaatti, jolla menee lujaa. Ylen ja Warner Bros Suomen yhteistuotantona syntynyt musiikkiviihdeohjelma Suomi Love on niin ikään myötätuulessa maailmalla. Suomi Love on tuotannossa jo Virossa ja Belgiassa. Maaliskuussa starttaa saksankielinen versio Sveitsissä.

Suomi Loven kanssa kilpailevat muut primetime-viihdeohjelmat kuten Talent ja X-Factor. Kilpailupaikka on kovin mahdollinen, kertoo Suomen Warner Brosin toimitusjohtaja Antti Väisänen.

mies ja nainen
Suomi Love -konsepti kilpailee maailmalla tv-katsojista Talentin ja X-Factorin kaltaisten formaattien kanssa. Jenni Pääskysaari ja Mikko Leppilampi juontavat sarjaa Suomessa kolmannella kaudella. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Pohjoismaiden kesken ollaan melkein yhtä, mutta suomalainen mielenmaisema avautuu helposti myös saksaa puhuvissa maissa, kertoo Yle Draaman päällikkö Jarmo Lampela.

– Tiedämme suurin piirtein, millaiset ohjelmat näissä maissa kiinnostavat. Menemme usein jo varhaisessa vaiheessa pyytämään palautetta jakokehittelyä varten.

Silti suurten markkinoiden avautuminen on jännittävä paikka.

– Suomalainen ohjelma niin sanotussa ison viikonloppuviihteen maailmassa on historiallista, Antti Väisänen hehkuttaa.

Suomessa tehdään laatua minibudjetilla

Suomi Loven ja Sykkeen joukon jatkoksi asettuu myös kolmas ässä. Rikossarja Sorjonen starttasi komeasti yli miljoonalla katsojalla kotimaassa lokakuussa 2016. Nyt sarja on myyty sellaisenaan jo liki 40 maahan.

– Jo näillä julkistetuilla sopimuksilla mitattuna Sorjonen on laajimmalle levinnyt kotimainen alkuperäissarja, latelee Fisher King -tuotantoyhtiön vastaava tuottaja Matti Halonen.

Ville Virtanen ja Kristiina Halttu Sorjonen-sarjassa
Rikossarja Sorjonen on myyty liki 40 maahan. Kuva: Fisher King Production

Sorjosta tehdessä tavoitteena oli laatu kautta linjan. Sen haluttiin soivan musiikissa, näkyvän ilmakuvissa ja rajakaupungin maisemissa. Näyttelijät, puvustus, lavastus, mistään ei tingitty. Sarjan kokonaisbudjetti oli 3 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin kotimaisen elokuvan keskibudjetti.

– Silti summa on noin neljäsosa siitä, mitä vastaavan sarjaan satsattaisiin vaikkapa Ruotsissa, Halonen kertoo.

Draamapäällikkö Lampelan mukaan maailmalla puhutaankin Suomi-ihmeestä. Siitä, kuinka vähällä rahalla saadaan aikaiseksi yllättävän tyylikkäitä elokuvia. Lampelan mukaan sama henki on siirtynyt tv-sarjoihin.

Ilman ulkomaista rahaa oltaisiin kuitenkin varsin toisenlaisessa tilanteessa. Sorjosen budjetista ulkomailta tuli puolet. Muiden Pohjoismaiden yhtiöihin verrattuna suomalaiset tuotantoyhtiöt ovat vielä untuvikkoja. Tulosta syntyy pikku hiljaa.

– Suomessa alkaa vihdoin olla tuotantoyhtiöitä, joilla on pitkät kumppanuudet ulkomaille ja hyvä kansainvälinen verkosto, draamapäällikkö Lampela kertoo.

Ostajista maailmalla ei ole pulaa. Suoratoistopalvelut ovat lisänneet ohjelmien tarvetta globaalisti. Toisaalta myös kuluttajien laatutietoisuus ja vaatimukset ovat kasvaneet esimerkiksi Netflixin ja HBO:n kaltaisten palvelujen myötä.

Jarmo Lampela
Jarmo Lampela on luotsannut Yle Draamaa toukokuusta 2015 lähtien. Kuva: Markku Rantala / Yle

– Ihmiset ovat tottuneet katsomaan suoratoistopalvelimilta koko Ylen draaman kokoisella budjetilla tehtyjä tuotantoja. Se sama katsoja odottaa laatua myös meiltä, Lampela pohtii.

Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa enemmän kuvauspäiviä ja enemmän rahaa suunnitteluun tai vaikkapa visuaaliseen jälkituotantoon. Näillä saadaan nostettua sarjojen laatua.

Venäjän läheisyys ja koluamaton kulttuuri kiinnostavat

Suomen maine tv-maana on yhä rakennusvaiheessa. Aina ei voi voittaa. Helmikuussa 2016 lanseerattu uutuussarja Presidentti ei vakuuttanut kriitikoita. Samaan aikaan norjalainen sarja Nobel  keräsi ylistystä ja palkintoja. Sarja ei ole tyypillinen nordic noir -rikosdraama, vaan siinä setvitään kansainvälisen politiikan kiemuroita Afganistanin ja Norjan välillä.

– En usko, että kukaan Norjassa uskoi sarjan nousevan näin suureksi kansainväliseksi hitiksi, Jarmo Lampela ihmettelee.

Televisiodraamakaupoilla ei kannata välttää paikallisuutta, vaikka maailmanmarkkinoille tähdättäisiinkin.

– Mitä parempi paikallinen idea, mitä terävämpi havainto, mitä merkittävämpi väittämä, sitä uskottavampi lopputulos on, Lampela latelee.

Ripaus eksotiikkaa ei kuitenkaan ole pahasta. Sorjonen-sarjaa myydään maailmalla nimellä Bordertown, rajakaupunki. Venäjän läheisyys luo rikossarjaan lisäjännitettä.

– Meillä on selkeä momentum nyt. Suomi on vielä tuore ja kiehtova, tuottaja Matti Halonen sanoo.

Matti Halonen
Fisher King -tuotantoyhtiön Matti Halonen on rikossarja Sorjosen vastaava tuottaja. Kuva: Markku Rantala / Yle

Kielimuurikaan ei enää ole este. Tanskalaiset sarjat ovat tässä jo tasoittaneet tietä.

– Suomen kieli ei tunnu enää niin oudolta kuin ennen. Saksalaset ovat jo hyväksyneet tanskaa puhuvat poliisit. Suomen kieli menee nyt siinä missä tanskakin, Lampela vakuuttaa.

Sorjosessa katsojiin ja ostajiin on vedonnut myös sarjan päähenkilön perheen tarina, jota kuljetetaan poliisityön rinnalla. Kari Sorjonen ei ole kliseinen alkoholisoitunut yksinäinen susi vaan tavallinen perheenisä, joka tasapainoilee koti- ja työelämän kanssa.

Myös pelkästään paikallista tuotantoa tarvitaan

Jarmo Lampelan mukaan kaikkia suomalaisia tv-sarjoja ei ole tarkoitettu maailmamarkkinoille. Suurin osa nähdään ja tullaan näkemäänkin vain Suomessa. Yleisradion tehtävänä on tehdä kuitenkin kaikkea kaikille. Samalla kun kurkotellaan maailmalle, keskitytään myös paikalliseen ja pienimuotoiseen.

–Yleisradiolla on velvoitteensa julkisen palvelun kanavana. Meidän on paitsi palveltava kaikkia kansanosia myös pidettävä fokuksessa niitä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia, jotka koskettavat suomalaisia.

Yle valmistelee parhaillaan muun muassa tv-sarjaa Kannattelijat, joka kertoo lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä. Aihe puhuttaa taatusti.

Katso sarjat Areenasta: Syke, Sorjonen, SuomiLOVE ja Presidentti.

Suosittelemme