Keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista suomalaisista noin 20 prosentilla on esidiabetes, eli kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.
– Tämä tarkoittaa jopa lähes miljoonaa suomalaista. Nuoremmilla esidiabetesta on hiukan vähemmän, mutta kun mennään vanhempiin ikäluokkiin, jo yhdellä 4–5:stä on verensokeri koholla, kertoo Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.
Esidiabetes tarkoittaa tilaa, jossa verensokeri on koholla, mutta arvot eivät vielä ylitä tyypin 2 diabeteksen rajaa.
Tärkeä tunnistaa
Terveyskirjasto muistuttaa, että Suomessa on puoli miljoonaa kakkostyypin diabetesta sairastavaa, joista jokainen on käynyt läpi ehkä vuosiakin kestäneen kohonneen verensokerin vaiheen, ennen kuin tila muuttui diabetekseksi.
Ilanne-Parikka korostaa, ettei esidiabetes sinänsä ole vielä sairaus – mutta se on tila, joka on tärkeää tunnistaa ja johon pitäisi suhtautua vakavasti.
– Se on merkki kohonneesta riskistä: jos verensokeriarvot jatkavat nousuaan, kehittyy tyypin 2 diabetes.
Lisäksi esidiabeteksessa on useimmiten kyse laajemmasta aineenvaihduntahäiriöstä.
– Tämä tarkoittaa, että myös sydän- ja verisuonitautien vaara kasvaa, ylilääkäri sanoo.
Verensokeri alkaa lievästi nousta, kun insuliinin tarve kehossa kasvaa, mutta haiman insuliinintuotanto ei lisäänny riittävästi. Insuliinin vaikutus soluissa heikkenee, eli syntyy insuliiniresistenssi.
Pääsyy tähän kehitykseen on ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus.
– Kun ylimääräistä rasvaa on liikaa, se kertyy vatsaonteloon, sisäelimiin ja lihaksiin. Varsinkin maksan rasvoittuminen lisää insuliinin tarvetta.
Samoin insuliinin tarvetta kasvattavat myös liikkumattomuus, kehon matala-asteinen tulehdus, unenpuute, stressi ja huono ruokavalio.
– Aluksi haima lisää insuliinituotantoa, mutta pidemmän päälle se ei riitä, ja verensokeri nousee. Lisäksi ylipainon aiheuttama haiman rasvoittuminen heikentää insuliinin eritystä.
”Ruokavaliolla, liikunnalla ja liikkumattomuuden vähentämisellä on itsenäinen vaikutus, mutta tärkein tekijä on ylipainon laihduttaminen.
Riski lisääntyy
Tutkimusten mukaan lihavuus ja kakkostyypin diabetes yleistyvät edelleen Suomessa.
– Lihavuuden ja erityisesti vyötärölihavuuden lisääntymisen myötä esidiabeteskin lisääntyy, ja se koskee entistä enemmän myös nuoria aikuisia, Ilanne-Parikka sanoo.
Nuorten trendi tulee esiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreessa selvityksessä.
Sen mukaan enemmistö tyypin 2 diabetekseen sairastuneista on keski-ikäisiä, mutta juuri nuorten sairastuneiden määrä on kasvanut. Kun vuonna 2000 sairastui vain 43 alle 20-vuotiasta, vuonna 2017 vastaava lukema oli 98.
Ylilääkärin viesti on, että mitä varhaisemmassa vaiheessa esidiabetes havaitaan, sitä helpompaa on sen peruuttaminen. Hän suosittelee arvioimaan omaa tilannetta Diabetesliiton verkkosivujen riskitestillä.
Tärkein esidiabetekseen viittaava merkki, jonka voi nähdä peilistä, on keskivartalon pyöristyminen. Vyötärölihavuudesta puhutaan, kun vyötärönympärys ylittää naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm.
– Esidiabeteksen riskiä lisää kuitenkin jo se, jos vyötärönmitta ylittää naisilla 80 cm ja miehillä 90 cm, Ilanne-Parikka kertoo.
– Lisäksi riskiin vaikuttavat myös omat ruokailutottumukset ja elintavat, sekä se, esiintyykö suvussa kakkostyypin diabetesta.
Kohenna elintapoja
Tehokkain keino tilanteen korjaamiseen on elintapojen kohentaminen – etenkin ylipainon karistaminen.
– Ruokavaliolla, liikunnalla ja liikkumattomuuden vähentämisellä on itsenäinen vaikutus, mutta tärkein tekijä on ylipainon laihduttaminen. Jo 5 kilon painonpudotus vähentää diabetesriskiä noin 70 prosenttia.
9 keinoa esidiabeteksen peruuttamiseen
1. Ylipainon pudottaminen on keskeisestä kehittymässä olevan tyypin 2 diabeteksen pysäyttämisessä.
2. Sopiva tavoite on yleensä noin 5–15 prosentin painonpudotus. Kun rasva lähtee vatsaontelosta ja sisäelimistä, verensokeri laskee.
3. Terveellinen syöminen tarkoittaa laadukasta ravintoa, säännöllistä ruokailua ja annoskokojen hallintaa.
4. Täytä lautasesta ensin ainakin puolet kasviksilla. Päivässä tulisi syödä puoli kiloa eli kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
5. Suosi tämän lisäksi kuitupitoisia ruokia, kuten täysjyväviljaa, ja pehmeitä rasvoja. Proteiinia kannattaa syödä joka aterialla.
6. Lopeta napostelu ja vähennä makeita herkkuja, suolaa sekä alkoholia.
7. Tutki tuoteselosteita. Lisätyn sokerin määrä ei saisi ylittää 10:tä prosenttia päivittäisestä energiansaannista, eli käytännössä määrän pitää jäädä alle 40–60 grammaan vuorokaudessa.
8. Liikunta vaikuttaa terveyteen sekä itsenäisesti että painonhallinnan kautta. Arkiliikuntaa voit lisätä kasvattamalla askelmäärää, vähentämällä ruutuaikaa ja tauottamalla istumista puolen tunnin välein.
9. Treenaa lisäksi lihaskuntoa ja kestävyyttä säännöllisesti.
Lähde: Pirjo Ilanne-Parikka
Näin todetaan
Esidiabetes todetaan sokerirasituskokeessa, jossa verensokeri eli verenglukoosi mitataan laboratoriossa paastotilassa sekä kaksi tuntia sokeriliuoksen nauttimisen jälkeen.
Esidiabeteksesta on kyse, jos veren paastoglukoosi on kohonnut arvoon 6,1–6,9 mmol/l ja/tai sokerinsieto on heikentynyt niin, että kahden tunnin arvo on välillä 7,8–11,0 mmol/l.
Usein molemmat, paastoarvo ja kahden tunnin arvo, ovat liian korkeita, mutta vaikka vain toinen mittauksista antaa normaalista poikkeavan tuloksen, se merkitsee jo verensokerin häiriötä ja vaaraa sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Voit tehdä verkossa riskitestin tässä osoitteessa.
Lähteet: Terveyskirjasto, Diabetesliitto.
