<iframe src="//www.googletagmanager.com/ns.html?id=GTM-P8C4WQ2" height="0" width="0" style="display:none;visibility:hidden" title="GTM tag manager">

Väsyttää ja heikko olo? Saatat kärsiä jodin puutteesta – oikealla ruokavaliolla varmistat riittävän saannin

Joka kolmas suomalainen kärsii jodin puutteesta. Vegaaneilla on suurin vaara saada liian vähän jodia.

Peräti joka kolmas suomalainen aikuinen kärsii jodin puutteesta. Syynä saattaa olla valmisruoat. Kuvituskuva.

Väsyttääkö, eikö ajatus kulje – tai onko sinulla jatkuvasti heikko olo? Oireet saattavat johtua jodin puutteesta.

Moni nappailee kofeiinipitoisia juomia ja vitamiinipillereitä piristyksen toivossa. Mutta pillerit ovat yleensä turhia, sanoo ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen terveydenhuoltokeskus Mehiläisestä. Sen sijaan mieleen ei usein tule, että ratkaisu voisi olla tärkeä ravintoaine jodi.

Sen saanti ravinnosta on Suomessa väestötutkimusten perusteella liian vähäistä, kertoo Ruottinen.

– Suomalaisilla aikuisilla on yleisesti lievä jodin puutos. Jopa 35 prosentilla väestöstä on kohtalainen tai vakava puutos.

Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan muun muassa kilpirauhashormonien valmistukseen sekä sikiön että lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Pahimmillaan jodinpuutos voi aiheuttaa kilpirauhasen suurenemista eli struumaa, johon voi liittyä kilpirauhasen toimintaongelmia.

Ravintolisän tarvitsevat vain vegaanit ja maidotonta ruokavaliota noudattavat

Ruottinen kertoo nyrkkisäännön, miten voi varmistaa saavansa tarpeeksi jodia. Parhaiten sitä saa jodioidusta suolasta, maitotuotteista, kananmunasta ja kalasta, hän listaa.

– Jodia saa riittävästi, kun syö päivittäin maitotuotteita 5–6 desiä sekä kalaa ja kananmunia 2–3 kertaa viikossa.

– Lisäksi kannattaa valita kotikäyttöön jodioitu suola ja suosia tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suolaa. Siitä ilmoitetaan tuotteen pakkausmerkinnöissä ainesosaluettelossa.

Ruottisen mielestä jodinsaantiin ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota, jos ihminen käyttää maitotuotteita. Sen sijaan jos maitovalmisteet eivät kuulu ruokavalioon, jodia voi hänen mukaansa saada liian vähän.

Ravintolisän tarvitsevat vain vegaanit ja maidotonta ruokavaliota noudattavat

Jos on jättänyt eläinkunnan tuotteet ja maitovalmisteet pois ruokavaliosta tai on korvannut ne kasviproteiinijuomilla, kuten soija- tai kauramaidolla, pitäisi noudattaa niin sanottua vegaanisuositusta, Ruottinen sanoo.

– Vegaaneilla eli vain kasvikunnan tuotteita käyttävillä on suurin vaara koko väestöstä saada liian vähän jodia. Vegaanien ja maidotonta ruokavaliota noudattavien on suositeltavaa käyttää monivitamiinia, joka sisältää sellaisenaan sopivan määrän jodia. Pelkästä jodipurkista voi saada liikaa jodia.

Sama koskee runsaasti jodia sisältäviä merilevävalmisteita, joiden jodipitoisuus ei ole tiedossa tai pitoisuus on korkea. Osassa merilevävalmisteita on todettu haitallisen korkeita jodipitoisuuksia, Ruottinen selvittää.

– Liikasaanti on yhtä vaarallista kuin liian vähäinen saantikin. Väestön jodinpuutosta ei pidä eikä voi lähteä korjaamaan siten, että kaikki syövät ravintolisää, jossa on jodia. Ravintolisän tarvitsevat vain vegaanit ja maidotonta ruokavaliota noudattavat. Ongelma on korjattava sillä, että koko väestö saa tarvitsemansa jodin elintarvikkeista.

Johtuuko puutos valmisruokateollisuudesta?

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on suosittanut, että paras tapa parantaa väestön jodinsaantia on käyttää jodioitua suolaa. Saantisuositus on 150 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Ruottisen mielestä suomalaiset saavat aiempaa vähemmän jodia, koska yhä useampi syö valmisruokia ja työpaikkaruokaloiden ruokia. Elintarviketeollisuus ei ole aikaisemmin käyttänyt jodioitua suolaa, Ruottinen sanoo, mutta moni yritys on lähtenyt korjaamaan tilannetta.

– Useat leipomot ja valmisruokateollisuuden yrittäjät ovat tehneet viimeisen vuoden aikana hyviä muutoksia ja siirtyneet käyttämään jodioitua suolaa.

Kenen kannattaa mittauttaa jodipitoisuutensa?

– Erikoislääkäri määrää tarvittaessa tutkimuksen. Mittaus edellyttää virtsanäytettä tai vuorokausivirtsan keräystä. Se ei kuulu terveydenhuollon tavanomaisiin toimenpiteisiin, ja ilman erikoislääkärin päätöstä en suosittele mittausta.

Saantisuositus ja jodin luontaiset lähteet sekaruuan syöjälle:

Maito/piimä tai muita maitovalmisteita, kuten jogurttia tai rahkaa, 5–6 desilitraa / päivä (jodia 75–90 μg)

Juusto, 2–3 viipaletta eli 20–30 grammaa / päivä (jodia 4–6 μg)

Kala, 100 grammaa / annos, 2–3 ateriaa / viikko (jodia 10–15 μg)

Kananmuna, 2–3 munaa / viikko (jodia 9–14 μg)

Lisäksi! Jodioitua suolaa 0,5 tl = 2,5 g / päivä (jodia 25 μg/g)

Jodia yhteensä yllä olevista ruoka-aineista: 98–125 mikrogrammaa / päivä

Kun jodioitua suolaa käytetään noin puoli teelusikallista päivässä, nousee jodin saanti 160–188 mikrogrammaan vuorokaudessa

Lähde: ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Lue myös:

Kärsitkö tietämättäsi kilpirauhasen vajaatoiminnasta? Tee testi!

Huutaako elimistösi vitamiineja? 5 paljastavaa oiretta

Käytän ruususuolaa, tarvitsenko lisää jodia?

Kärsitkö raudanpuutteesta? 9 paljastavaa oiretta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?