Merja Ylä-Anttila ja Matti Apunen: Kotimainen media on huoltovarmuuden avaintekijä
Merja Ylä-Anttila ja Matti Apunen kirjoittavat median roolista huoltovarmuudessa.
Suomi on joutunut muutaman viime vuoden aikana miettimään uudelleen huoltovarmuuden merkitystä ja olemusta. Koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vuoksi meidän on kannettava huolta asioista, joita ehdimme jo pitää itsestään selvinä.
Yksi turvallisuuden avainkomponenteista on luotettava tiedonvälitys. Kun kansalaiset luottavat mediaan ja käyttävät sen palveluita osana arkeaan, tavoittaa tärkeä tieto heidät myös kriisin aikana. Tästä rakentuu henkinen huoltovarmuus.
Yleisradiolla on erityinen velvollisuus säilyttää toimintakykynsä poikkeusoloissa. Olemme investoineet paljon tiedon tuottamisen ja jakelun varmuuteen. Jakelun järjestelmien joustavuutta ja liikuteltavuutta on kehitetty, mutta tekninen iskunkestävyys on vain yksi osa huoltovarmuutta. Koronapandemia osoitti mikä merkitys kulttuurilla, kotimaisilla sisällöillä, musiikilla ja draamalla on ihmisten henkisen hyvinvoinnin kannalta kriisiaikoina.
Kansallinen vahvuutemme on laadukas ja monipuolinen media, johon kansalaiset luottavat. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tekemä Digital News Report -tutkimus tarkastelee vuosittain median käyttöä yli 40 maassa. Raportin mukaan kansainvälisesti kansalaisten luottamus uutisiin kasvoi pandemian puhkeamisen jälkeen. Suomessa luottamus jatkoi kasvuaan tänäkin vuonna ja olemme koko vertailun kärkisijalla.
Luottamus mediaan syntyy riippumattomuudesta ja ennakoinnista. Laadukas journalismi ei alistu viranomaisten tiedotuskanavaksi, vaan haastaa vallankäyttäjiä ja antaa aineksia heikkouksien paikkaamiseen. Vastavuoroisesti yhteiskunnan on taattava toimintaympäristö, jossa media pystyy toteuttamaan tehtäväänsä. Sananvapautta, julkaisemisen vapautta ja toimivaa itsesääntelyä on syytä vaalia.
Yksi median kriittisistä kysymyksistä on se, kykeneekö se tavoittamaan kaikki yleisöt. Siksi myös Yleisradion on kehitettävä sisältöjään ja seurattava ihmisten käyttötapojen muutoksia, kun ns. lineaarisen television katselu vähenee ja yleisöt siirtyvät suoratoistoalustoille. Kotimaisen median kyky huoltovarmuustoimijana heikkenee ratkaisevasti, jos häviämme mielenkiintokilpailun sosiaalisen median jättiläisille.
Toisaalta journalismin on varauduttava näkymättömiin uhkiin. Valtioneuvoston viimekeväinen selonteko käsitteli turvallisuusympäristön muutosta. Sen mukaan on tärkeää, että tiedotusvälineet pystyvät huolehtimaan luotettavan tiedon lisäksi henkisestä kriisinsietokyvystä ja informaatiovaikuttamisen torjumisesta.
Tässä hengessä Yleisradio on tehnyt aloitteen median yhteisestä organisaatiosta, joka keräisi yhteen parhaan asiantuntemuksen ja teknologiat informaatiovaikuttamisen tunnistamiseksi ja journalismin vahvistamiseksi. Yksinään juuri mikään sanomalehti, televisio- tai radiokanava tai sosiaalisen median julkaisu ei pysty investoimaan tähän riittävästi.
Kyseessä olisi käytännössä julkisen palvelun Yleisradion ja kaupallisen median yhteishanke, joka palvelisi kaikkia suomalaisia uutisorganisaatioita. Parhaimmillaan sen rooli voisi olla laajempi kuin vain yksittäisen tiedonmurun tai valokuvan oikeellisuuden todentaminen. Se voisi myös tarjota kriisiajan journalismiin ideoita ja näkökulmia seulomalla kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Tämänkaltainen yhteistyö olisi jo itsessään vahva osoitus Suomen resilienssistä, kyvystä vastata nopeasti ja joustavasti muuttuviin riskeihin ja suoranaisiin informaatiohyökkäyksiin.
Merja Ylä-Anttila
Yleisradion toimitusjohtaja
Matti Apunen
Yleisradion hallituksen puheenjohtaja